sunnuntai 11. marraskuuta 2007

Kotona taas

Kotiinpaluu matka oli kuitenkin sen verran raskas, että viime yön 13 tunnin yöunet tekivät todella hyvää. Vaikka Pendolino juna takkuili useaan otteeseen matkalla Helsingistä Seinäjoelle, pääsimme kuitenkin kotiin vaikkakin noin tunnin myöhässä. Ikävä takaisin Espanjaan alkoi jo kuitenkin matkatavaroita purkaessa. Suomessa on niin kylmä ja pimeä. :(

Mielestäni matka oli todella onnistunut. Vaikka Mediator-ryhmän tapaamiset jäi hieman pintapuolisiksi, paikallisiin tutuistui kuitenkin vapaa-ajalla. Ihmiset tulivat kyllä juttelemaan, vaikka kielitaito ei kummoiseen juttelemiseen aina riittänytkään. Viimeinen päivä meni Malagassa, joka sekin oli hieno kaupunki. Uskomattomat maisemat ja rakennukset eivät kyllä heti mielestä pyyhkiydy.

Haluan kiittää koko porukkaa. Matka oli upea kokemus. Toivottavasti ensi kesänä Suomeen tulevat espanjalaiset myös viihtyvät täällä. :) TUI TUI!

Tunnelmia matkan jälkeen

Matka on ikimuistoinen ainakin minulle, koska se oli ensimmäinen ulkomaanmatkani ja opin paljon uutta. Nyt jaksaa taas marraskuun pimeyden ja kylmyyden paremmin:) Pieni breikki opiskelusta oli paikallaan ja taas jaksaa lukea;)
Perjantai oli täynnä ohjelmaa; pääasiassa tutustuimme Malagaan, joka sijaitsee n. 40 km:n päässä Coinista. Malagassa oli paljon nähtävää: Ensin taksimme nousi ison kukkulan laelle, jossa sijaitsi arabialainen linnoitus. Kukkulan päältä lähti jyrkkä laatoitettu polku alas ja polun varrella olevalta levähdyspaikalta näki koko Malagan. Näky oli kerrassaan huikaiseva!!:D Välimeri siinsi edessämme ja Malagan härkätaisteluareena oli upea. Otimme ryhmäkuvia ja maisemakuvia. Kiersimme myös linnoituksen sisäpuolella. Sitten suuntasimme Malagan katedraalia ihastelemaan. Kirkon torni kohosi yläilmoihin ja sisällä oli kauniita koristeita, maalauksia sekä freskoja. Lounasta söimme italialaisessa ravintolassa ja ruoka maittoi kaikille pitkän kiertelyn jälkeen. Syötyämme meillä oli loppupäivän vapaata ohjelmaa ja tietysti halusimme ostaa matkamuistoja ja shoppailla ostoskeskuksessa:) Illalla käväisimme paikalliseten nuorten bileissä ja istuimme iltaa baarissa.
Lauantaiaamuna koitti sitten kotimatkan aika. Suurkiitokset matkan vetäjille ja mukanolijoille. Matka oli ihana kokemus, mutta kotiin on aina mukava tulla; toisinsanoen oma maa mansikka, muu maa mustikka;) Adios!:D

lauantai 10. marraskuuta 2007

Kotona jälleen



Kuten tekstistä huomaa, olemme saapuneet koti-Suomeen, ja näppiksestä löytyvät jälleen ääkköset ja öökköset. Kirjoittaminen on siis huomattavasti helpompaa! Lentomatka Malagasta Helsinkiin sujui mainiosti. Itse olen jo kotona Tampereella, ja muut ryhmän jäsenet saapuvat näihin aikoihin Seinäjoelle. Espanjassa oli hienoa, mutta kyllä vaan on myös hienoa tulla takaisin kotiin.

Eilen olimme melkein koko päivän Malagassa. Aamusta kävimme tutustumassa maaseudulla erään yläasteen tiloihin ja ihmisiin. Malagan reissulla tutustuimme vanhaan linnoitukseen, katedraaliin ja ostoskeskuksiin. Kaupungissa oli havaittavissa "pieniä" eroja Coíniin verrattuna. Malagasta löytyy esimerkiksi muutama satatuhatta asukasta ja turistia enemmän kuin idyllisestä pikkukaupungistamme. Yllättäen Malagan turistirysässä ei juuri puhuttu englantia. Eräs paikallinen tyyppi kyllä esitteli meille hieman suomen kielen taitojaan. "Ei ole huomenna peräpukamia!" :) Illalla Coíniin päästyämme käväisimme nuorten järjestämissä juhlissa, joista jatkoimme matkaa pieneen kahvilaan, jossa oli esiintymässä stand-up-koomikko. Esiintyjä oli kyllä tosi taitava, mutta koska emme ymmärtäneet jutuista ainuttakaan, siirryimme viettämään iltaa toiseen paikkaan.

Nyt reissun ollessa takana päin haluan kiittää mukana olleita. Erityiskiitokset Eevalle ja Harrille, tui tui!

- teija

perjantai 9. marraskuuta 2007

Perjantaina Malagassa

Tanaan meilla on ollut turistipaiva. Olemme kiertaneet Malagaa tutustuen sen nahtavyyksiin ja ostosmahdollisuuksiin. Tosin aamupaivalla meilla oli tutustuminen paikalliseen Coinin alueen yla-asteeseen. Nuorisovaihdon jarjestelyiden eteneminen jatkuu ja on varsin todennakoista, etta kesalla Harmanmaalla ja Jarviseudulla nahdaan ryhma nuoria taalta Andalusiasta.

Matka on mennyt mainiosti. Iso osa tavoitteista on saavutettu - jopa ylitetty. Matkan paatarkoitus, eli kulttuurien valisen vuorovaikutuksen lisaaminen jarviseutulaisten ja harmanmaalaisten valilla on toiminut hyvin. Pieni minus on ollut se, etta olisimme toivoneet tapaavamme enemman paikallisia vanhempia nuoria. Koulutustapahtumat ovat mielestani lisanneet mukavasti nuorten tietoa toimittajana toimimisesta, ja ennenkaikkea: nuoret ovat saaneet nahda paikallista aitoa espanjalaista kultturia runsaasti, sellaista elamaa, mita turistipaikoissa ei voi ikina nahda. Luulen, etta monet mukana olleista nuorista tulevat viela ikavoimaan AITOA Coinia, kunhan joutuvat ensimmaisen kerran johonkin turistirysaan. Meillahan monet osallistujista eivat ole edes koskaan kayneet Tukholmaa kaumpana. Ibiza, Marmaris tai jokin Kreikan saarten turistikohde voi taman jalkeen tuntua todella muoviselta tai epa-aidolta.

torstai 8. marraskuuta 2007

Parkkipaikka mista vaan

















Kolmas paiva on siis lopuillaan. En malta lopettaa paikallisen liikenteen ihailemista ja inhoamista. Valimerellinen tapa liikkua pyhalla peltilehmalla eroaa jonnin verran suomalaisesta ja skandinaavisesta. Kotoinen liikenteemme rattijuopoista ja kaahareista huolimatta on melko tylsaa ja kaavamaista. Ihan villissa lannessa ei taalla Andaluciassakaan olla, mutta kylla melkoista luovuutta autot ja skootterit osoittavat. Ohi mennaan vasemmalta, oikealta ja keskelta. Nopeusrajoitukset ovat viitteellisia. Pikkupeugeotit ja seatit painavat lisaa hanaa vuoriston teilla mutkan kohdalla. Killerimaisista risteyksista on kaadettu kumoon STOP-merkit menoa haittaamasta. Kuitenkin kotoiseen liikenteeseen verrattuna hommat tuntuvat sujuvan astetta sujuvammin. Liikenne elaa. Ihmiset ajavat tilanteen mukaan. Kun tie on tyhja, silloin mennaan lujempaa. Kapeilla kylien ja kaupunkien kujilla taas kikkaillaan ja mukaudutaan kevyen liikenteen ja ruuhkien vaatimuksiin. Tiehallinnon ja Destian pojat voisivat kayda ottamassa mallia joistakin takalaisista kaytannoista oikeasti. Pikantti erikoisuus on paikallisten tapa pysakoida auto minne vaan - lyhyeksi ajaksi. Kaytanto nayttaa olevan, etta auton voi laittaa vaikka poikittain keskelle katua hatavilkkujen ollessa paalla. Mahtavaa! Itse varsinaisena parkkipaikkojen kauhukakarana taidan lanseerata taman kaytannon Harmaan ja Rovaniemelle. Sen rinnalla pysakointi "kuntsarin" pihalla poikittain kahdelle invapaikalle on pienta...

Tapasimme yhteistyokumppanimme tanaan. He ovat eraanlaisia tukioppilaita. Sarkaa riittaa Espanjassa samojen kysymysten parissa kuin suomalaisilla kollegoilla. Suomea enemman taalla nostavat paataan maahanmuuttajakysymykset. Marokkolaiset yms. hakevat parempaa elamaa Euroopasta ja Espanja on heille portti Unelmien Kultamaahan. Suomessa ei olla viela jouduttu naita asioita niin paljon pohtimaan, mutta muutaman vuoden sisalla ne iskeytyvat silmille. Toivottavasti Suomi ei toista muiden Euroopan maiden virheita! Enempaa politikoimatta sanon, etta suomalainen ulkomaalaispolitiikka tarvitsisi taysremonttia.

-Antti K.-

Torstai




Tanaan on ollut tosi lammin paiva. Aamusta otimme muutamia kuvia harjoitusmielessa, ja Molsa opetti meille valokuvauksen saloja. Opetuksen jalkeen hyppasimme bussiin ja ajoimme maaseudulle kohteenamme jonkinlainen hotelli-elokuvastudio-leirikeskuskompleksi. Paikan paalla lounastimme (vaiheeksi mustekalarenkaita, vaaleaa leipaa, ranskalaisia ja majoneesia) ja hengailimme ravintolan katolla siestaa viettaen. Matkan paatarkoitus oli tutustuminen paikalliseen Mediators-ryhmaan. Tama tapahtui tanssimalla chibi chibi –tanssia ja huutamalla “This is a repeat after me –song!”. Oli yllattavan hauskaa!

Eilen illalla kavimme kavelemassa Coínin makisessa maastossa. Loysimme sattumalta todella vaikuttavan hautausmaan, joka koostui kymmenia metreja pitkista valkoisista muureista. Muurit olivat taynna ruumisarkun kokoisia koloja, joista suurin osa oli jo “asuttuja”: arkut piilotetaan hautakiven tyylisella muistolaatalla ja isoilla kukkapuskilla. Hautausmaa oli todella kaunis, vaikka epailimmekin hieman ruumiiden sailyvyytta.

Samalla matkalla tutustuimme myos paikalliseen nuorisoon. Tapasimme joukon pikkupoikia, jotka laskivat kivista polkua alas surffilaudalla. Juttelimme kosseille englanniksi, mutta heidan kielitaitonsa rajoittui oman nimen kertomiseen. On kylla uskomatonta, kuinka vahan taalla on englantia osaavia ihmisia. Vietin tanaan parikymmenta minuuttia matkatoimistossa, kun ystavallinen virkailijaneiti yritti opastaa minut postiin sanojen “palm trees” ja “square” avulla. Sehan on aika hyvin, mutta olin hieman pettynyt, kun liikkeen ulkopuolella oli kyltti, jonka mukaan paikassa osataan englantia. Osaaminen on kovin suhteellinen kasite.

Huomenna teemme retken Malagaan. Tana iltana leikimme taas turisteja. (:

- teija


torstai 8.11.

Hola!:) Tanaan oli lammin paiva ja lekottelimme iltapaivalla terassilla ja pelasimme korttia;) Aamupaiva meni valokuvausopetuksen parissa; ensin tehtavanamme oli ottaa kuvia paikallisista kahviloista seka siita, millainen saa Espanjassa on marraskuussa. Oppitunneilla saimme tietoa valokuvaamisen tekniikasta. Iltapaivalla lahdimme pikkubussilla Coinin keskustasta n. 10 km olevalle "maaseudulle", jossa sijatsi "valekaupunki" eli paikka, jossa on kuvattu mm. tv-sarjoja. Mediadores-ryhman tapaaminen oli aanekas ja kuuma tapahtuma:D Tanssimme espanjankielisten "leikkilaulujen" tahtiin. Ilta oli vapaata ja shoppasimme kaupoissa:)